Historiallinen matkailukeskus Oravaisten taistelutantereen (1808) vieressä.

• Auki kesäaikaan. Muina aikoina sopimuksen mukaan.
• Sisäänpääsymaksu.
• Opastus.
• Kahvila. Tilausravintola.

Lisätietoja

Keskukseen kuuluu Oravaisten taistelutantereen viereinen alue siihen kuuluvine muistomerkkeineen ja rakennuksineen.

ORAVAISTEN TAISTELU

Oravaisten taistelutantereella Ruotsi-Suomen armeija kohtasi venäläiset joukot 14. syyskuuta 1808. Taistelu liittyi Ruotsin ja Venäjän sotaan vuosina 1808-1809. Sota oli seurausta Ranskan keisari Napoleonin valloitusretkistä. Venäjä oli luvannut tukea Napoleonia Englantia vastaan, kun taas ruotsalaiset olivat englantilaisten puolella. Hyökkäämällä Ruotsiin Venäjä halusi pakottaa Ruotsin Napoleonin puolelle.

Oravaisten taistelu oli koko sodan verisin. Tarkkaa kaatuneiden määrää ei tiedetä, mutta useiden lähteiden mukaan ruotsalaiset menettivät noin tuhat ja venäläiset 800 miestä.

Venäläiset siis voittivat taistelun ja ruotsalaiset ja suomalaiset joukot joutuivat perääntymään, mikä ratkaisi Suomen tulevan kohtalon. Sodan jälkeen v. 1809 Suomesta tuli Venäjään kuuluva suuriruhtinaskunta.

Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg on kuvaillut Oravaisten taistelua ja Suomen sodan tapahtumia runomuodossa teoksessaan "Vänrikki Stoolin tarinoita".

Oravaisten historiallinen yhdistys esittelee sodan kulkua ja sotilaiden elinoloja opastetuilla kierroksilla. Myös mm. lyhytelokuva ja Furiirinpuustellin näyttely valaisevat tapahtumia. Taistelutantereen pienoismalli antaa kävijälle kuvan tästä historiallisesta taistelusta.

Kesäaikaan Kuninkaallisen Pohjanmaan Rykmentin Henkivartiokomppania pitää tilauksesta taisteluharjoituksia Oravaisten taistelutantereella. Rykmentti on osa Oravaisten historiallista yhdistystä. Sotilailla on ajanmukaiset puvut: keltaiset housut, siniset asetakit, korkeat hatut keltaisine töyhtöineen sekä mustat säärystimet.

FURIIRINPUUSTELLI

Furiirinpuustelli ja sen piharakennukset siirrettiin vuonna 1995 Karvatin kylästä nykyiselle paikalleen taistelutantereen viereen. Rakennukset ovat alkuaan kuuluneet Eursin maataloon. 1730-luvulla tila liitettiin osaksi ruotujakoa.

Ruotujakolaitos tarkoitti sitä, että ammattisotilaat saivat rauhan aikana viljellä maata. Jokainen upseerista sotilaaseen sai asunnon ja maata. Tottesundin kartano, nykyinen Maksamaan kunnantalo, sai vuonna 1734 asukkaakseen Pohjanmaan rykmentin everstin. Samanaikaisesti Eursin tilasta tuli rykmentin furiirin asuinpaikka. Furiiri (furir) on Ruotsin armeijan aliupseerinarvo.

Furiirinpuustellin lisäksi kannattaa käydä sotilastorpassa, kenraalimajuri Adlercreutzin komentokukkulalla, Lotta Svärdin kivellä, taistelutantereella sekä Wilhelm von Schwerinin sillalla.

Wilhelm von Schwerin oli 15-vuotias ruotsalainen upseeri, joka haavoittui kuolettavasti Oravaisten taistelussa.