Ainutlaatuinen rakennushistoriallinen kokonaisuus. Mm. yrttitarha vanhoine kulttuurikasveineen.

• Auki kesäaikaan. Muina aikoina sopimuksen mukaan.
• Sisäänpääsymaksu.
• Opastus.
• Kahvila. Tilausravintola.

Lisätietoja

Ympäristö on monin tavoin ainutlaatuinen. Seudulla ei ole säilynyt muita samoin rakennettuja taloryhmiä. Klemetsin talot edustavat perinteistä pohjalaista rakennustapaa.

HISTORIA

Kaikki kolme Klemetsin taloa rakennettiin todennäköisesti 1800-luvun puolivälissä. Yksi talo on kuitenkin muita vanhempi. Kaikista omistajista löytyy tietoa historiallisista asiakirjoista jo 1720-luvulta lähtien.

Johan Ersson on Klemetsin tilan ensimmäisiä tunnettuja omistajia. Hän muutti Maksamaalle 1720-luvulla Västerbottenista Bjurin kunnasta. Tuolloin Pohjanmaalle haluttiin muuttoväkeä, sillä venäläisten miehityksen, isonvihan, aikaan v. 1714-1721, lukemattomat suomalaiset olivat muuttaneet Ruotsin puolelle. Klemets oli luultavasti yksi monista Pohjanmaalla 1700-luvun alussa hylätyistä tiloista.

POHJALAINEN RAKENNUSTAPA

Ruotsinkielisen Pohjanmaan maalaistalot rakennettiin perinteisesti enemmän tai vähemmän suljetuiksi pihapiireiksi. Rakennuksia ei yleensä maalattu, ja asuintalot rakennettiin yksikerroksisiksi.

Noin 150 vuotta sitten tapahtui muutos mm. laajan tervanviennin seurauksena. Tervanpoltto johti yleiseen elintason nousuun, ja maalaistalot rakennettiin korkeammiksi kaupunkien porvaristalojen mallin mukaan. Myös punamultaväri yleistyi. Asuinrakennuksia alettiin myös laudoittaa. Tilan lohkominen vaikutti taloryhmien ulkonäköön. Tilaa jaettaessa jouduttiin hylkäämään suljettu pihapiiri, ja uudet asuintalot rakennettiin lähekkäin. Ulkorakennukset olivat usein yhteisiä.

Klemetsin talot rakennettiin perinteisen rakentamisen murrosvaiheessa. Maksamaalla rakennustapaan vaikutti varmaankin Tottesundin everstinpuustellin päärakennus, joka 1750-luvulta lähtien on ollut sekä laudoitettu että punamullattu.

Kaikissa Klemetsin päärakennuksissa asuttiin 1970-luvulle asti. Yksi taloista on edelleen yksityisomistuksessa, ja kaksi taloa on toiminut museona vuodesta 1989. Museon vieressä on yrttitarha, jossa kasvaa vanhoja kulttuurikasveja kuten piparjuuri, kirveli ja rakuuna. Tiloilla viljeltiin mauste- ja lääkekasveja yleisesti aina toiseen maailmansotaan asti.

Riihessä on laaja maanviljelystyökalujen näyttely.

Museossa on näytteillä vaatteita ja vuodevaatteita sekä seinätekstiilejä. Siellä on myös iso kokoelma vanhoja leikkikaluja. Suurin osa näytteillä olevista tekstiileistä on vuosilta 1900-1960. Klemetsin taloissa voi yhtenä harvoista maakunnan museoista tutustua Pohjanmaan lähihistorian arkiesineistöön.

Myös Café Klemetsgårdarna tarjoaa 1900-luvun alun tunnelmaa. Kahvila on sisustettu 1940-luvun funktionalistisin huonekaluin. Kahvilassa on käsityömyymälä.

Museota ja kahvilaa hoitaa Maksamaan Kotiseutuyhdistys.