Bergan lasitehtaan (1797-1883) museo, taiteilija Viktor Dalbon (1880-1957) ateljee ym. Pronssikautisia muinaismuistoalueita museon lähettyvillä.

• Auki kesäaikaan. Muina aikoina sopimuksen mukaan.
• Sisäänpääsymaksu.
• Opastus.
• Kahvila.

Lisätietoja

Kotiseutumuseo on jaettu kolmeen osaan: Ahlholman kartanoon, Småttgårdeniin ja taiteilija Viktor Dalbon kotiin ja ateljeehen. Yksi museon erityiskokoelmista on peräisin Bergan lasitehtaasta, joka toimi Pirttikylässä vuosina 1797-1883.

LASIMUSEO

Lasimuseo on Ahlholman kartanossa. 1850-luvulla rakennettu talo siirrettiin museoalueelle vuonna 1990. Rakennuttaja oli Olof Sjöberg nuor. Pirttikyläläiset nimittivät taloa "kartanoksi".

Lasiitehtaan perustaja oli Olof Sjöberg vanh., jonka suku johti lasitehdasta koko sen toiminnan ajan. Lasitehtaan kautta pirttikyläläiset saivat paljon ulkomaankontakteja, koska useimmat lasinpuhaltajat tulivat Saksasta tai Ruotsista.

1700-luvun lopussa myös maalaisväestö oli alkanut käyttää ikkunalaseja, jotka muodostettiin kahdesta pienestä ruudusta, jotka olivat puuraameissa lyijystä tehtyine välipuitteineen. 1800-luvulla yleistyivät yhä isommat puupuitteiset lasit. Ikkunalasi oli Bergan lasitehtaan tärkeimpiä tuotteita. Pullot, karahvit ja viinilasit kuuluivat myös valikoimaan. Kaikkia näitä tuotteita on nykyään nähtävillä museossa. Ahlholman kartanossa on myös pankkimuseo. Kartanossa järjestetään kesäaikaan taidenäyttelyitä.

SMÅTTGÅRDEN

1700-luvulta peräisin oleva päärakennus siirrettiin museoalueelle 1980-luvulla. Sisätiloista näkee, kuinka 1800-luvun maalaiskoti oli sisustettu. Småttgårdenissa on esillä myös taloustarvikkeita ja maataloustyökaluja sekä arkeologisia löytöjä.

VIKTOR DALBON ATELJEE

Taitelija Viktor Dalbon (1883-1957) koti ja maalarinmökki ovat varsinaisen museoalueen vieressä. Dalbon taiteelle on tunnusomaista värin ja muodon ekspressiivisyys.

MUINAISLÖYDÖT

Mannerjää peitti suurimman osan Skandinaviaa 10 000 vuotta sitten. Raskaiden jäämassojen vetäytyessä maankuori alkoi kohota. Pohjanmaa kohoaa merestä vajaan metrin sadassa vuodessa. Missään muualla Pohjolassa rantalinja ei muutu niin selvästi kuin täällä.

Vanhimmat muinaismuistot ovat siis melko kaukana nykyisestä rannasta. Pirttikylässä on kivikautisia (-1500 e.Kr.) asuinpaikkoja ja hautoja mm. Lokåsenilla. Sitä mukaa kuin maa kohosi merestä, ihmiset siirtyivät lähemmäksi rannikkoa. Monet pronssikauden (1500-400 e.Kr.) löydöt ovat siksi lähempänä merta. Pirttikylässä on useampia tämän kauden löytöjä kuin missään muualla ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Raineåsenilla on jättimäisiä vanhemman pronssikauden hautaröykkiöitä.

Nämä röykkiöt rakennettiin usein kivikauden ihmisten entisille asuinsijoille.

Muinaisjäännösalueet edustavat siis usein eri aikakausia: Raineåsenilla on myös rautakauden ihmisten hautakalmisto. Rautakausi oli n. 500 e.Kr.-1050 j.Kr.

Laajimmille alueille on tehty polkuja, joiden laidoilla on muinaislöydöistä kertovia kylttejä.

Pirttikylän kotiseutumuseon toimintaa ylläpitää 1950-luvulla perustettu Pirttikylän kotiseutuyhdistys.